Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Tietokilpailuja ja mielipidekyselyjä vapaamuotoisista aiheista.
User avatar
Tina DeMona
Posts: 1200
Joined: Sun Sep 25, 2022 12:31 pm

Re: Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Post by Tina DeMona »

^Minä en ole oikein ikinä Faith No Moresta niin innostunut vaikka pariinkin kertaan olen yrittänyt mahdollisuutta antaa. En tiedä mikä siinä sitten tökkii. Sen sijaan Pattonin aiempi projekti Mr. Bungle on itselle todella tärkeä ja sen kaikki kolme levyä löytyvät hyllystä.

User avatar
aTomiK
Posts: 2361
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:35 pm

Re: Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Post by aTomiK »

Eka Mr. Bungle on viiden tähden klassikko. En Disco Volantesta aikoinaan niin innostunut mutta pitäisi kuulla uudelleen, Californiaa en ole kuullut koskaan. Niiltähän tuli muutama vuosi sitten myös se uudelleen soitettu Easter Bunny demo, siitä olen muutaman videon nähnyt.
Let me tell you something. If shit was worth something, poor people would be born with no asshole.

Invictus
Posts: 310
Joined: Tue Oct 04, 2022 9:40 pm

Re: Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Post by Invictus »

The Real Thing on kyllä aivan loistava levy ja pieksee kyllä selkeästi omalla listalla Angel Dustin. Real Thing tasalaatuisempi, AD:lla enemmän täytettä.

User avatar
Tina DeMona
Posts: 1200
Joined: Sun Sep 25, 2022 12:31 pm

Re: Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Post by Tina DeMona »

aTomiK wrote:
Sun Sep 01, 2024 1:13 pm
Eka Mr. Bungle on viiden tähden klassikko. En Disco Volantesta aikoinaan niin innostunut mutta pitäisi kuulla uudelleen, Californiaa en ole kuullut koskaan. Niiltähän tuli muutama vuosi sitten myös se uudelleen soitettu Easter Bunny demo, siitä olen muutaman videon nähnyt.
Minä juuri aikoinani ihastuin Disco Volanteen mutta nykyään tykkäilen aikalailla kaikista kolmesta tasalaatuisesti. Ehkä se pitäisi tuota Faith No Moreakin vielä kerran joskus kokeilla.

User avatar
Exterminator
Site Admin
Posts: 1710
Joined: Sun Sep 18, 2022 1:55 pm

Re: Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Post by Exterminator »

Angel Dust on hankittuna, mutta se jäi aikoinaan vähähkölle kuuntelulle. Ehkä alkaisi aueta paremmin soittamalla lisää, ainakin tartteisi kokeilla. Real Thingin Epic on todellakin mahtava biisi ja jos muutenkin lätty on jees, kai tämäkin pitäisi omistaa.

King :king: for a Day on kyllä myös hankittuna ja puhelimeen ladattuna.

Kyllä tuo Bunglekin kiinnostelee, vaikka vain 1 kappale kuultuna!
"Literally, the most perfect dick I've ever seen in my life."

User avatar
Exterminator
Site Admin
Posts: 1710
Joined: Sun Sep 18, 2022 1:55 pm

Re: Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Post by Exterminator »

Image
Kent - Du & jag döden :star: :star: :star: :star: -
Tämä julkaistiin kolme vuotta huippusuositun Vapen & Ammunitionin jälkeen. Ei tule montaa bassointrolla alkavaa levyä mieleen, joten siitä heti 400 slagille plussaa. Palace & Main, levyn viides kappale, taisi olla se nopeiten tarttuva veto minulle, ja singleksi valittu Max 500 on helposti lätyn huippuhetkiä.

Muutoin kun lähti kuuntelemaan ja myöhemmilläkin kuunteluilla kuitenkin tuntui, että D&JD ei ihan samalla tavalla vielä jalkoja alta kuin yhtyeen kovimmat levytykset. Ne Kentiltä onnistuneet elämää suuremmat biisit tuntuivat puuttuvan, vaikka toisaalta ehdottomasti hyvästä albumista bändin diskografiassa puhutaan edelleen. Olin kuitenkin antamassa 3,5 tähteä, mutta kyllä tämä sen verran hienosti päättyy viimeisten raitojen saattelemana, että nostin sittenkin vielä tähtiä.

Mielenkiintoisesti viimeisenä tuleva Mannen i den vita hatten (16 år senare) kuulostaa minusta melko paljon Coldplayltä, varsinkin niiden neljänneltä levyltä. Mutta tämä tulikin myyntiin joitakin vuosia aiemmin! Tiedä sitten, onko bändit kuulleet toisiaan ja ottaneet vaikutteita. Laulaja-lauluntekijä Bergin Jokke joka tapauksessa halusi pois säkeistö-kertosäe-säkeistö-kaavasta, ja mm. tuossa sitä irtautumista juuri kuullaankin, mistä jo kuuden ja puolen minuutin kesto vähän vihjaakin.

Kannattaa ilman muuta Kentiä diggailevien hankkia tämäkin. Seuraava, eli seitsemäs levy vielä hyllystä löytyy ja sehän tulikin jo kuunneltua. Siitä eteenpäin en olekaan enää yhtään varma levyjen hankkimisesta, mutta kaksi ensimmäistä Kentin pitkäsoittoahan olisi vielä kuulematta. Enköhän käänny niiden puoleen, kun ja jos alkaa näiden musiikkia tehdä mieli vielä lisää.
"Literally, the most perfect dick I've ever seen in my life."

User avatar
Exterminator
Site Admin
Posts: 1710
Joined: Sun Sep 18, 2022 1:55 pm

Re: Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Post by Exterminator »

Image
The Mars Volta - De-Loused in the Comatorium :star: :star: :star: :star: :puoli:
Yhtyeen perustivat aiemmin nimellä At the Drive-In kolme levyä julkaisseet laulaja-sanoittaja Cedric Bixler-Zavala ja kitaristi-säveltäjä Omar Rodríguez-López. Tuota bändiä en ole kappaleenkaan verran kuullut, mutta maineesta on jonkinlaista käsitystä, ja myös sen synnyttämistä odotuksista jätkien uudelle bändille. Nimeksi valikoitui jostain syystä The Mars Volta, joka kuulostaa oikeastaan ihan normaalilta, kun katselee kappalelistaa: Eriatarka, Cicatriz ESP, Tira me a las arañas ja esim. Inertiatic ESP, joka käynnistää kiekon ja juuri tätähän kuultiin siinä varsin siistissä rainassa Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (tjsp.). Mikä lie levyn nimenkin tai kannen tarkoitus, ei kannata ainakaan minulta kysyä! :scratch:

Tyylisuunta on progen, taiderockin, alternativen ja post-hardcoren sekoitus Wikipedian määritelmän mukaan, enkä koe tarvetta olla eri mieltä. Tuottajakumppaniksi Rodríguez-Lópezille saatiin legendaarinen Rick Rubin, jonka suurimmat onnistumiset muutoin tietääkseni ajoittuvat viime vuosituhannelle. Tässä kyllä syntyi yhteistyönä erittäin vaikuttavaa jälkeä, lättyhän on erittäin tiukkaa settiä ja hengästyttävää menoa! Levyllä on toisaalta pituutta 60 minuuttia ja sekaan mahtuu pitkiä pätkiä seesteisempiäkin hetkiä. Vähän päivästä riippuen keskittyminen näiden aikana on saattanut herpaantua, mutta jos oikeasti malttaa antaa De-Lousedille huomionsa, kokemuksen pitäisi olla fiiliksiä kohottava.

This Apparatus Must Be Unearthed on taas yksi jännästi nimetty kappale ja taas yksi rajusti tykittelevä veto, Roulette Dares (The Haunt Of) pistää progevaihteelle vähän enemmän ja sisältää hyvin tarttuvan kertosäkeen. Televators on rauhallisempi, mutta sellainen mahtavan pahaenteinen ja loistava kertsi on tässäkin. Ja niin edelleen. Ai, Drunkship of Lanterns valittiin Rolling Stonessa kaikkien aikojen kitarabiisien top sataseen. Erittäin hieno onkin!

Bixler-Zavala suosii kovaa ja korkealta tulkitsemista, ja kyllähän tämä laulumiehiä ehdottomasti on. Niistä teksteistä en osaa sanoa mitään, pitäisi ihan ottaa luettavaksi, mutta ainakin tuntuvat sopivan sävellyksiin mukavasti. Tämmöinen tyyppi kuin Jeremy Ward oli mukana perustamassa The Mars Voltaa ja kantoi näköjään kortensa kekoon sanoituksissa... kunnes tappoi itsensä heroiinilla.

Tällä kelpaa aloittaa, jos TMV:n musiikki kiinnostelee. Seitsemän levyä taitavat olla ehtineet sittemmin julkaista, mutta ovatko jotain tätä parempaa - voipa olla, että eivät. Tuohon At the Drive-Iniinkin olisi pitänyt tutustua jo ajat sitten :vanhus:
"Literally, the most perfect dick I've ever seen in my life."

User avatar
Exterminator
Site Admin
Posts: 1710
Joined: Sun Sep 18, 2022 1:55 pm

Re: Viimeksi kuuntelemasi levyt?

Post by Exterminator »

Image
ЯeaL - Light Up Ambivalenz :star: :star: :star: :star: -
Toinen ja toistaiseksi uusin pitkäsoitto julkaistiin kolme vuotta debyytin jälkeen. On tässä hyvässä mielessä hiotumpi ote ja kehitystä sovituksissa/soitossa/laulussa/studiotyöskenetelyssä havaittavissa. Täydellisyydestä en sentään vieläkään puhuisi, ja ainakin levyn varsinaisesti käynnistyessä Unchain My Heartilla on myönnettävä, että en ole sen triolikitaran fani, vaikka muuten tykkäilen kyllä biisistä. Modulointia kuultiin vain kahdessa kappaleessa ja hyvä niin, tuntui vähän ylikäytetyltä tehokeinolta sillä edellisellä.

Mirai Connection julkaistiin singlenä ja tätä kuultiin jossain Pokémonissa myös, valittiin mukaan animeen. Ehkäpä se tarttuvin ralli onkin lapsikuoroineen, elleivät sittenkin bändin jäsenet itse siinä hoilaa. Monia muita kovia vetoja toki löytyy, kuten Silencer, Dead or Alive ja Hikari Ni Narenai, ja välillä vedetään henkeäkin rauhallisempien numeroiden kuten End Roll parissa. Kyllä tässä on asiansa osaava bändi, ei epäilystäkään!

Levyllä on pituutta reippaastikin enemmän kuin edellisellä, eikä muuten olisi, mutta vähän yllättäen Light Up Ambivallenz päättyy peräti neljään coveriin. Tuntui oudohkolta ratkaisulta, ovatpahan hyviä kappaleita tietysti nämäkin ja sopivat kyllä ЯeaLille täysin. Muun muassa se viimeinen eli Silhouette on oikein komea veto, kenen alkujaan nyt olikaan.

No, ihan tarkkaan ottaen levy päättyy sittenkin omaan materiaaliin, sillä viimeisenä tulee vielä edellisen avaus Kagerō akustisena versiona. Olikohan tämä jopa Ryokon soolonumero, ihan okei näyttö laulutaidoista ja materiaalin toimivuudesta minimaalisella säestyksellä kuitenkin. Jäänyt kuuntelematta ensimmäisen kerran jälkeen, eli en erityisen tarpeellisena ole pitänyt.

Nyt ei ole hyvännäköistä Ryokoa :checkout: kannessa, mistä en kuitenkaan pisteitä vähentänyt. Tästä levystä on nyt neljä vuotta, julkaisisivatkohan nämä taas joskus jotain uuttakin. Toivon ainakin!

Image
Lucy Dacus - Home Video :star: :star: :star: :puoli:
Kas, tämä 2021 julkaistu pitkäsoitto onkin Dacusin viimeisin. Sen verran levystä olin kehuja kuullut, että uskalsin lähteä kokeilemaan. Ja joo, artistin kyvykkyyttä indierokkailussaan en lähde kiistämään. Gimman lauluäänestä pidän kyllä ja teksteissä on yllättävänkin monia rivejä, jotka kuulostivat hyviltä ja saivat arvostamaan LD:tä sanoittajataiturina, näin nyt henk koht koin ainakin. Englanninkielisessä musiikissa ei niin itsestäänselvyys, eli tosiaan hyvää työtä, Lucy. Musiikin puolesta ehkä on tässä katsottava peiliin ja todettava, että ainakaan juuri tämä levy ei aina vain ole niin omaa kamaa. No, välillä kokonaisuus on kolahdellut kovempaa, välillä sitten hellemmin. Arvosanani on pienempi kuin luultavasti minkä tahansa lehden antama.

Huonoksi en mitään biisiä sanoisi ja onhan täällä siis näitä kivasti minulle toimivia, kuten Partner in Crime, Brando, Hot & Heavy, tai sinkkuna julkaistu Thumbs, jossa mennään pelkkien koskettimien ja laulun voimalla. Juuri tässä esim. se rivi "I would kill him if you let me" kiinnitti positiivisesti huomion, että rankkaa shittiä rauhallisessa esityksessä.

En tältä istumalta ole tilaamassa lisää Dacusin tuotantoa, mutta tällä kiekolla oli hienoa tutustua naisen musiikkiin.
"Literally, the most perfect dick I've ever seen in my life."

Post Reply