Viimeksi katsomasti elokuvat

[Tina DeMona]

^Onpa harmi että Tombkin on tylsä. Täytyyhän nyt maailmasta joku toinenkin aidosti hyvä Olen Ray -pätkä löytyä kuin Hollywood Chainsaw Hookers.

Sen on oltava sitten varmaan tämä vuoden 2010 tekele:


Tuossa on Fren Olen Rayn kolmenkymmenen jouluelokuvan jälkeen yksi korkeimmista imdb keskiarvoista, huikea 5.1

Ainakin nimi on kohdallaan!

[aTomiK]

On kyllä hieno kuva ja maukas kissa. Ilmeisesti Jayden Cole nimisen pornotähden eka leffa.

[Exterminator]

Up in the Air +
https://www.imdb.com/title/tt1193138
Ryan (George Clooney) irtisanoo työkseen ja ottaa firmojen ulkopuolisena vihat niskoilleen, jotta kenkää saaneiden pomojen ei tarvitse. Montaa viikkoa ei ole per vuosi, jolloin mies ei olisi työmatkalla. Jollain matkalla vastaan tulee viehättävä Alex (Vera Farmiga), jonka kanssa aletaan tapailla satunnaisesti. Ryan diggailee kovasti elämäntyyliään ja sitoutumattomuutta, mutta iso muutos häämöttää; irtisanomiset alettaisiin hoitamaan etäyhteydellä, matkustamisen saisi jäädä. Idea on saatu uudelta työntekijältä, innovatiiviselta Natalielta (Anna Kendrick). Kuin seinään reissut eivät stoppaa kuitenkaan, vaan Nat ja Ryan alkavat hoitaa hommaa kahdestaan. Pientä puuhastelua aiheuttaavat Ryanin siskon häät, joita varten pitäisi ottaa matkoilla muutama valokuva, koska Améliessakin.

Sen Kendrickin uuden elokuvan ja jälkeen halusin kerrata tämän, josta olen tykkäillyt kovasti ja eipä siihen onneksi muutosta tullut. Anna osaa kyllä hurmata tässä terävänä, mutta kovin nuorena ja pienikokoisena sittenkin hieman peurana ajovaloissa isojen poikien pelissä. Clooney tekee hyvin nautittavan roolin pinnallisena lentopisteiden kerääjänä, joka alkaa lopulta sittenkin kaivata muutakin elämäänsä ja kokea yksinäisyyden murheita. Farmigan kanssa yhteispelataan erinomaisesti, ja sama pätee kaikkien kolmen näkemiseen yhdessä. Pienenä miinuksena Vera ei tässä persettään halunnut näyttää, mistä lie syystä, niin sijaisella mentiin.

Viimeisen irtisanottavan kohtalo varsinkin koskettaa, ei sitä itse paljon pirteämpi silloin ensimmäisellä kerralla ollut, niin monen vuoden jälkeen varsinkaan.

Taitavia sivurooleja nähdään mm. J.K. Simmonsilta, Jason Batemaniltä, Zach Galifianakisilta ja katos, sitä Ryanin siskoako esitti Miehen puolikkaista mieleen jäänyt Melanie Lynskey.

Hyvää käsikirjoittamista ja Jason Reitmanin ohjausta, huumoria, draamaa. Lopun tapahtumat otan mukavana vaihteluna, kun ei mihinkään sataprosenttiseen onnellisuuteen päästäkään. On myös helppoa uskoa, että joku on elokuvasta voinut oppiakin ja onnistunut parantamaan elämäänsä.

[Liskohallitus]

^
Toi oli muistaakseni juurikin 4

Amazon Jail
https://letterboxd.com/film/amazon-jail/

No eihän tämä nyt mikään vankilapätkä ole, mutta jossain bambuhäkissä esitellään tissejä. Hyviä tissejä! Tässä on muuten aika maukkaita naisia, mutta tissit ovat pieniä ja siroja eli isotissimiehet pettyvät. Naiskauppaa pyörittävä pariskunta on miehen osalta ihan hemmetin koominen karvarintainen mursuviiksi ja nainen ihan kiva mature, muttei mikään Ilsa kuitenkaan. Siis tässä alastomuutta piisaa, kaikki tyypit hölmöjä ja muutenkin kokonaisuus on sopivan typerä eikä aiheuta pitkästymista kuten tällaisilla tissipätkillä on ikävän usein tapana.

Last Life in the Universe
https://letterboxd.com/film/last-life-in-the-universe

Invisible Waves
https://letterboxd.com/film/invisible-waves/

Kaksi ikisuosikkia uusinnassa. Edelleen tykittää täysillä.

License to Live
https://letterboxd.com/film/license-to-live/

Täähän olikin yllättävän toimivaa draamaa. Kymmenen vuotta koomassa maannut nuori virkoaa. Perhe on unohtanut ja elämä ei oikein lähde raiteilleen.

[Tina DeMona]

Tulipas käytyä katsomassa Nosferatu (2024).
https://www.imdb.com/title/tt5040012/reference/



Ja ei se perhana Robert Eggers osannut vieläkään pettää. Kyllä muuten olen helpottunut että maailman ehkä filmatuimmasta tarinasta on edelleen löydetty ihan uusia, teemallisia tasoja. Tätä en oikeastaan edes odottanut vaan minulle olisi kelvannut pelkkä, ihan vaan hyvin tehty ja tunnelmallinen vampyyritarina. Mutta perkele, tällähän oli ihan syykin olla olemassa ja kaikkea!

Alkuperäisestä nimenomaisesti jäi maailmalle lahjaksi se, että tämä nimikkopahis ei ole mistään kohtaa romanttinen tai romantisoitu vaan pelkkää saatanaa - ja voi kuinka sitä olikin ihanasti hyödynnetty tässä. Koko pätkässä on jotenkin niin suuta napsuuttavan painostava fiilis ettei toista. Niitä virallisia Draculoitahan alettiin heti ikään kuin muuttaa kaihoisampaan muotoon mikä tietysti toimii kontrastina kivasti niiden toisaalta hirviömäisen luonteen kanssa; tämänhän Francis Ford Coppola viimeisteli majesteetillisessa tulkinnassaan. Ja rakenteeltaan tämä tietysti pakostakin peilaa sitä aika paljon, mutta mikä iski itseeni niin kivasti oli se, että tämä toimii ikään kuin sen kamalana, perverssinä peilikuvana missä mukavan psykoseksuaalisillakin piirteillä on ihan päinvastaiset ulottuvuudet.

Näyttelijät oli kaikki täydessä vedossa. Nimiroolissa tosiaan Bill Skarsgård; minä jotenkin luulin katsoessani että tämä olisi se The Nortman -Skarsgård. En kai jotenkin uskonut että tämä It / The Crow -äijä oikeasti osaisi jossakin säällisessä esiintyä. Vaikka onhan sitä jotain Barbariania kehuttu mutta en ole nähnyt. Enkä edes tiedä paljonko lopulta on näyttelijän ansiota ja kuinka paljon ohjauksen, maskeerauksen ja ennenkaikkea kuvauksen sekä valaistuksen mutta on kyllä hahmolla presenssiä, herran jestas. Tätä ei myöskään ole mikään kiire esitellä yleisölle kokonaisuudessaan ja tämä toimii mainiosti.

Varsinaisena päähenkilöinä sitten Lily-Rose Depp sekä Nicholas Hoult joka oli vasta siinä Renfieldissä - kuinka erilaisia voivatkaan kaksi vampyyripätkää olla? Molemmissa tuo oli kuitenkin sillä lailla kivasti seurattava ja uskottavalla sekä ihan silleen hyväksyttävällä tavalla samaistuttava äijä. Deppin elokuva tämä kuitenkin lopulta aivan täysin on ja tähän liittyvät myös ne elokuvan ässimmät teemat. Jollain lailla kaikessa 1800-luvun kipupisteisiin kauhunsa sitoessaan tämä toi mieleeni myös Penny Dreadful -tv-sarjan mikä ei sekään ole mistään kohtaa huono juttu.

Sivuroolit kuuluvat Willem Dafoelle ja Ralph Inesonille; molemmat kovan luokan tyyppejä. Viime vuosi alkoi loistavissa merkeissä Poor Thingsin parissa jossa Dafoe oli kuin elämänsä roolissa: ihan saman voi sanoa myös tämän vuoden ekasta teatteri-istunnosta. Ineson on aina vakuuttava taho ja möreine äänineen sopii tällaisiin periodihommeleihin hyvin.

Jos nyt hakemalla jotakin negatiivista hakee, niin ehkä musiikki ei ihan päässyt muun tuotoksen tasolle. Ei sillä että sekään olisi haitannut: jos nyt johonkin tällainen painostava mörinäpörinä sopii niin juurikin tällaiseen juttuun. Eikä tähän vaikka sen Coppolan teoksen mieleenpainuva melodisuus välttämättä olisi oikein toiminutkaan. Mutta silti ehkä vähän enemmänkin elämää ja, en tiedä, vaikkapa kiireen tuntua olisi juuri loppupuolelle voinut säveltämisellä tuoda. Tämä menee jo ihan naurettavaan nillitykseen mutta en oikeasti mitään muuta keksinyt.

Todella hyvä pätkä. Saatoin siltikin ehkä digata The Northmanista enemmän mutta se nyt on niin viimeistä piirtoa meikäläiselle tuunattu leffa ettei toista. Helppo suositus Eggers-jatkumoon jos ne aiemmatkin on nähty. Ja ai kun kiva kun lopultakin näin jonkun näistä oikein teatterissa! Pääsi superässä visuaalisuuskin oikeuksiinsa.

[Exterminator]

Liskolla oli mielenkiintoisia katseluita ja todella korkeita arvosanoja, oho. Minulle ihan tuntemattomia rainoja

Ja hyvä, että Nosferatu lähti Huomenna olisi mahdollisuus käydä näkemässä ja enköhän näin tee.


The Man with One Red Shoe (Kohtalon kalossi
https://www.imdb.com/title/tt0089543
CIA:ssa on pari korkeasta pallista kilpailevaa ukkoa, joista toinen hämää käyttämällä täysin satunnaisesti valittua kansalaista. Sellaiseksi päätyy viulisti Richard (Tom Hanks), jonka luullaan olevan agentti ja kantavan mukanaan tietoa, jolla se toinen ukko kaadetaan. Tätä sitten aletaan seuraamaan ja vakoilemaan, tavoitteena saada mies vaarattomaksi - mieluiten hyvällä, mutta tarvittaessa pahalla. Lori Singer on CIA:n nainen, jonka tehtävänä on vietellä mies ja ottaa selvää, että mitä se tietää. Toinen nainen tarinassa on Carrie Fisherin esittämä klarinetisti, joka soittaa Richardin kanssa samassa orkesterissa ja olisi Richardinkin "klarinetista" kiinnostunut. Jim Belushi on niin ikään orkesterin jäsen ja naimisissa Fisherin hahmon kanssa. Pettämistä ja aviorikosta on ilmassa, mikä on ikävä juttu, sillä Richard ja Morris (Belushi) ovat hyviä kavereita.

Kokonaisuus kuulostaa ihan hauskalta, mutta aina ei kasari ja Hanksin kaltainen (ainakin nykyään) supertähtikään takaa loistokkuutta. Kuusi vuotta sitten kuolleen Stan Dragotin ohjaus ei kovin kummoista komiikkaa ainakaan omaan makuun toimittanut, vaikka Hanks onkin jälleen takuusymppis ja monia kiinnostavia tyyppejä on saatu mukaan. Siinäpä se pähkinänkuoressa, että Kohtalon kalossin huumori ei vain ollut erityisen hauskaa. Oli pyörästuntteja, katoavia ruumiita, kuplien puhallusta, aviomies oven takana pettämisen melkein jo tapahtuessa, yms. jne., mutta keskinkertaiseksi (nauru)viihteeksi tämä nyt vain jäi.

Eikä kai se kovin hyvä merkki ole, jos tuon kokoluokan tähti kuin Hanks on pääosassa ja en ollut filmistä ikinä kuullutkaan.

Lori Singer ei ollut yhtään paha kissa, enkä tätä olekaan nähnyt juuri missään. Toipahan jotain plussaa ulkonäöllään.

Mikään pohjakosketus tämä ei kellekään näyttelijöistä ollut, mutta näistä aineksista jotkut muut kirjoittajat ja/tai ohjaaja olisivat takuulla saaneet paljon parempaakin aikaan. Heh, kuulemma Hanks sanonut itsekin, että eipä ole kovin hyvä filmi. Samaa mieltä.

2018 kuollut Stan Dragoti ei montaa elokuvaa ohjannut, ja tällä on toiseksi alin keskiarvo, eli ehkäpä jotain vähän parempaakin syntyi.

[aTomiK]

Nosferatusta kuullut tosiaan vain hyvää ja box office noussut nyt jo yli sadan miljoonan. The Witch teki rahaa mutta ne muut Eggersit sitten taas ei oikein.

Kohtalon kalossi on ihan ok varhainen Hanks höpsöttely mutta itseäni toki aina viehättää tuo varhainen 80-luku muita enemmän. Filmihän on jenkkiremake ranskisleffasta mikä ei yleensä ole hyvä merkki. Hyllyssä on kolme muutakin Dragotin leffaa, sellainen perus ok ohjaaja.

Kova castihan Red Shoessa on ja Carrie Fisher oli söpö leopardi biksuissaan

[rautapuoli]

Nosferatu vaikuttaa kovalta ja suunnattomaksi iloksi huomasin, että se tulee kuin tuleekin tänne jumalan selän taa täksi viikonlopuksi! Vitutti jo ihan helvetisti kun kattelin etten ehdi sitä isommalle kirkolle katsomaan. Ei vituta enää yhtään

[Exterminator]

Oli kyllä kova tuo Nosferatu. Tina tuossa jo varsin kattavasti kirjoitti, ei kamalasti lisättävää. Kauhutehoissa löytyy, sekä visuaalista komeutta ja huikeita roolitöitä. SIis sen Skarsgardin (tjsp.) äänikin oli täysin sen omaa aikaansaannosta? Ei vittu Ihan kuin oikeasti jonkin Saatanan riivaama kaveri, siltä kuulostaa.

Hoult osaa hommansa ja kiva tälle, että Tolkienin floppaaminen ei pilannut uraa tai mitään. Dafoen Tinakin jo kehui ja jälleen on tosi pätevä, en vähääkään eri mieltä ole.

Deppin tytär oli tosiaan se keskeisin hahmo ja sen verran vaikuttava roolissaan, että varhaisessa vaiheessa jo pisti miettimään, miten en tätä ole missään aiemmin nähnyt Ainakin tässä oli todella hyvin valittu osaansa ja tietysti vielä se, että vaikka miten hienosti tehty pätkä kaikkiaan olikin Nosferatu, paljaita tissejähän ei voita mikään ja kun tältä lopussa vielä kunnolla nähtiin Lily sekä Rose, sillä varmistettiin korkea arvosana. Minulta se voisi olla vaikka

Kiitettävää sekin, että Eggersin kädenjälkeä on osattu arvostaa, eikä vain tuijotettu sitä summaa viivan alla, että mitä käteen on jäänyt. On saanut jatkaa tekemistä ja nyt se hittikin sieltä saatiin.

Näin myös:


Reservoir Dogs
https://www.imdb.com/title/tt0105236
Kyllähän tämäkin Tarantinon debyytti iskee miljoonan voltin teholla edelleen, jopa tissittömyydestä huolimatta, ja vaikka onkin lukemattoman monesti nähty. Kässäri on uskomattoman tiukkaa, kekseliästä kamaa kohtauksesta toiseen ja näyttelysuoritukset ällistyttäviä esikoisohjaajalta - toki kovan luokan näyttelijöitähän tässä kameran eteen palkattiin, mutta kuitenkin. Pystyy aistimaan sen, että ukot todella nauttivat esittää näin oivaltavasti kirjoitettua tekstiä. Tim Roth hyvänä esimerkkinä huippusuorituksista, tuossa tuskissaan huutamisessa eiköhän olisi ollut helppoa vetää överiksi tai epäuskottavasti. Onneksi Tarantinokin oli järkimiehiä ja antoi Pinkin roolin Steve Buscemille, vaikka kuulemma oli siihen itseään ajatellut. Satavarmasti parempi valinta tämä oli

Ahaa, Blueta esittänyt Eddie Bunker oli mukana Running Manissä ja Tango & Cashissä, enpä muista näitä rooleja, mutta uusitaan taas joskus.

Haluaisin nähdä tuon varaston, missä kuvasivat. Pitää selvittää, olisiko mahdollista, jos ensin on mahdollista lähteä matkalle joskus.

Olisi eri nastaa saada Tarantinolta vielä kerran tällainen rikospätkä täyden kympin dialogilla, mutta eipä taida kovin todennäköistä olla, jos on jo uraansa lopettamassakin.

Niin ja Roger Avaryhan tässä oli toisena käsikirjoittajana. Harmi, että tästä ei saatu mitään toista Tarantinoa. The Rules of Attraction vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta ja on tästä tykätty, mielelläni katsoisin.

[Tina DeMona]

^Reservoir on kyllä hyvä. Tällaisia rikosjuttuja tehdessään QT on ehdottomasti parhaimmillaan.

[aTomiK]

Yön silmät (The Hills Have Eyes 1977)
https://www.imdb.com/title/tt0077681/

Yön silmät uusinnassa ekaa kertaa Arrow reiskalta ja tämä leffan kuvaajan, suomalaisjuuria omaavan Eric Saarisen muistolle.

Pitkä aika on siitä, kun olen tämän viimeksi katsonut ja kylläpä toimi edelleen todella hyvin tämä Mojaven autiomaassa tapahtuva primitiivisen kannibaaliperheen sekä Losiin matkalla olevan perus jenkkiperheen välinen mittelö.

Wes Cravenin houkutteli uudelleen kauhun pariin tämän ystävä, tuottaja Peter Locke ja Wes ammensi tarinaansa juonta 1700-luvun tosielämän kannibaaliryhmän tekosista ja otti vaikutteita myös Teksasin moottorisahamurhaaja leffasta sekä kesken jääneestä Hannu ja Kerttu projektista. Ohjaajan visio on ollut vahva ja melko kokemattomasta tekijäporukasta on puristettu parasta irti.

Cast esiintyy kyllä todella hyvin ehkä Bobbya esittävää Robert Houstonia lukuunottamatta jonka suorituksessa on hiukan hakemista. Dee Wallace on se näistä kuuluisimmaksi noussut nimi ja toki genreväki myös aina ässän Michael Berrymanin tuntee. En muistanyt yhtään, että mukana on myös parista Cheech & Chong leffasta tuttu John Steadman huoltoaseman vaarina jonka varoituksia perheen isä ei tietenkään kuuntele.

Elokuvassa kestää aikansa jotta päästään kunnon tapahtumiin ja tämähän joitakin katsojia haittaa niin perkeleesti mutta old timerit tykkää just siitä, että luodaan niitä hahmoja sekä sitä tilannetta kunnolla. Noin 50 minuutin kohdilla nähtävä asuntovaunukohtaus on sitten sitä parasta mahlaa mitä tulee kaoottisiin kauhuleffahetkiin eli on raiskausta, tappoja sekä yleistä sekoilua ja siellä on jumalauta vauvakin kaiken keskellä. Ihan vitun tiukka kohtaus! Toinen huippuhetki on sitten leffan lopussa, kun aletaan kunnolla ratkomaan ketkä jää henkiin ja hyvisperheen jäsenetkin joutuu alentumaan primitiiviselle tasolle.

Berrymanin ja koiran taistelukin on mahtavaa nähtävää ja vittu, että oli nastyn näköinen se Pluton nilkka pureman jälkeen. Hyvät naurutkin sai, kun Pluto höröttää sille puskassa olevalle jänikselle ennen kuin koira käy uudelleen kurkkuun kiinni

Oli hiton siistiä nähdä katsoa tämä taas ja reiskalta löytyi upea muisteludokkari sekä parit hyvät haastattelut. The Hills Have Eyes tehtiin halvalla alle miljoonalla ja se sai aikaa myöten hyvät 25 miljoonan tuotot sekä lopulta myös kulttiklassikon statuksen. Kovasti haukuttua jatko-osaa en ole koskaan nähnyt joten onhan se jo aika sekin tiirailla.

[Liskohallitus]

^Reservoir on kyllä hyvä. Tällaisia rikosjuttuja tehdessään QT on ehdottomasti parhaimmillaan.

Tarantinohan EI ole ohjannut mitään kovin kummoista Jackie Brownin jälkeen

[Tina DeMona]

^Reservoir on kyllä hyvä. Tällaisia rikosjuttuja tehdessään QT on ehdottomasti parhaimmillaan.

Tarantinohan EI ole ohjannut mitään kovin kummoista Jackie Brownin jälkeen

Kyllä ne parhaat ehdottomasti siihen mielestäni jäivät.

[Tina DeMona]

Niin, Hills Have Eyes pitäisi kyllä itsekin taas uusia joskus. Mutta nyt katsoin taas VHS-elokuvan: An Innocent Man (1989).
https://www.imdb.com/title/tt0097579/reference/



Nimi on taas koko touhun premissin mölöimmällä mahdollisella tavalla kuivakkaasti toteavaa aatelia. Itse filmissä oli hetkensä vaikka ei tämä nyt varmasti mieleen tule jäämään.

Tom Selleck on lentokonemekaanikko ja naimisissa kauniin Laila Robinsin esittämän muikkelin kanssa. Kaksi korruptoitunutta poliisia kiertelee pidättelemässä huumediilereitä myydäkseen itse suurimman osan kamasta eteenpäin. Toinen heistä näyttää vähän Rik Mayallilta mutta ei ole kumminkaan. Koska ovat töhöjä ja muistavat osoitteen väärin, he päätyvät Selleckin kämpälle riehumaan eivätkä sitten voi virhettään myöntää joten päähenkilö lavastetaan paikalliseksi huumeloordiksi ynnä poliiseja kohti ampujaksi.

Oikeudenkäyntiä sun muuta sen semmoista seurataan aikansa, mutta puolivälissä filmi muuttuu aika perusnormiksi vankilatouhuksi. Siellä Selleckiä avustelee ketku F. Murray Abraham joka on toki hyvä näyttelijä mutta jotenkin ihan väärässä roolissa ja projektissa. Tämä oli muutenkin sitä filmin ankeinta osastoa koska nämä samat vankilasetit nyt on aika moneen kertaan nähty ja usein myös innokkaammin toteutettuna. Samaan aikaan sitten seuraillaan muijaa myös joka yrittää saada ukkoaan vapaaksi ja tulee tätä myötä samojen poliisisankarien kiusaamaksi.

Aika draamavässykkähän tämä pätkä lopulta suurimmaksi osaksi oli mutta siinä oli kuitenkin juttunsa. Lopun pieni actionointi oli oikeastaan ihan jees ja jätti hyvän maun suuhun. Ehkä sitä lukuunottamatta mistään ei kuitenkaan ihan täysillä jaksa innostua ja hommasta on jotenkin särmä vähän kateissa. Kenties tässä juurikin olisi pieni vaikkapa överimmäksi vetäminenkin voinut olla paikallaan - nyt tuntuu taas siltä kuin oltaisiin tunkkaisasti tositapahtumiin perustuvinamme vaikka ei vissiin ollakaan.

Kyllä tuon nyt katsoi.

[aTomiK]

Muistelen tykänneeni Innocent Manista aika paljonkin mutta katselusta jo yli kymmenen vuotta.

[Liskohallitus]

How to Make Millions Before Grandma Dies
https://en.wikipedia.org/wiki/How_to_Ma ... andma_Dies

Hyvä, hauska ja surullinen leffa perintöä kärkkyävistä sukulaisista. Tämä on aika aasialainen elokuva perinteineen ja rituaaleineen, mutta tehty sillä tavalla, että uppoaa myös länkkäriyleisöön.

Sakebi
https://en.wikipedia.org/wiki/Retribution_(2006_film)

Muistelisin tämän joskus katselleeni aiemminkin, mutta oli vain joitain muistikuvia. Aika yllättävää koska tämä oli todella hyvä. Tykkäsin synkästä tunnelmasta erittäin paljon ja Koji Yakusho on tapansa mukaisesti hyvä!

Charisma
https://en.wikipedia.org/wiki/Charisma_(film)

Tämäkin oli uusinta, josta ei ollut kovin tarkkoja muistikuvia. Joo, ei oikein iskenyt kun en vaan saanut tästä mitään otetta. Pari kohtausta kuitenkin hemmetin kovia.

Invaders of the Lost Gold
https://letterboxd.com/film/invaders-of-the-lost-gold/

Leffa alkaa räväkästi ja tuo mielen yhden Tex Willerin lempparitarinoistani, jossa intiaanit ahdistelevat retkikuntaa viidakossa. Myös väkivaltaa on tässä alussa ihan kiitettävästi. Sitten leffa menettää teränsä ja taantuu aika tavalliseksi seikkailuksi viidakossa, jossa sitten punotaan juonia ja ihmisä kuolee yksitellen. Alastomuutta tarjoaa Laura Gemser, joka tietenkin sitten myös kuolee alasti. No, tämä on kuitenkin ihan pätevää viihdettä koska tässä on ihan hyviä ja tutuja näyttelijöitä, kuten mm. Taistetuparin Glynis Barber ja ties mistä tuttu Woody Strode, joka ottaa ihan hemmetin paskasti tehdyn tappelun retkikunnan japanilaisen jääkaapin kanssa. Ja eihän nämä muutkaan naamat varmaan lootalaisille vieraita ole jos vastaavaa "laatua" aikakaudelta on tullut katseltua.

[Tina DeMona]

^Jos uusit joskus olisi ihan jännä kuulla mielipiteitä.



Itse tuli uusittua Atlantic City (1980).
https://www.imdb.com/title/tt0080388/reference/



Kuten yläpuolinen, on myös tämä sellainen melko vähäeleinen elokuva joka ei turhia korostele asioitaan mutta tässä se jotenkin mielestäni ihan toimii. Olen siis tykkäillyt tästä aiemminkin ja osittain se johtuu ehkä siitä että tuo Atlantic Cityn maine niin pahe- kuin villinä bilekaupunkinakin kiehtoo - vaikka sitten enemmän kieltolakiaikaan kuuluukin, mikä myös filmin tematiikan kannalta on ihan tärkeä muistaa.

Tässähän hienosti koko kaupunki että sen miespäähenkilö heijastavat toisiaan: molemmilla on mennyt ikimuistoinen kultakausi johon liittyi myös paljon vaaroja ja haittapuolia - mutta nämähän nimenomaan tuovat muassaan nostalgisoitavaa mystiikkaa. Jotakin sellaista, josta voi sitten kertoilla rankasti suurenneltuja tarinoita jälkipolville edes hetkellisen kiinnostuksen takaisinsaamiseksi. Ulkoasukin on vuosien mittaan rähjäistynyt: Burt Lancaster on vanha gubbe jo ja itse kaupunki jatkuvan purku- ja uudelleenrakenteluruljanssin kohteena.

Pääparivaljakkona Lancasterin kanssa sitten tämän naapuri ja salainen ihastelun kohde, Susan Sarandon, joka tahtoisi päästä kasinolle kortteja jakelemaan. Kaikki vaan alkaa mennä pieleen siitä lähtien kun tämän jo aikaa sitten hylännyt mies tulee takaisin - mukanaan myös Sarandonin paksuksi pantu sisko. Nämä sitten vaan purjehtivat naisen elämään ja alkavat tätä käyttää hyväksi - mutta siinä sivussa tutustuvat myös Lancasteriin joka saa puliveivarinuorukaisen energisyydestä ja hämäräbisneksistä ikään kuin omaa nuoruuden paloaan takaisin.

Tässähän oli hienoa se, että ihan kaikilla roolihahmoilla oli hyvin laaditut kaaret - jopa alakerran äksyllä mummelilla! Ja näitten hahmojen kanssa oli vaan ihan kiinnostavaa hengailla. Toki ihan kiintoisa juonikin löydetään mutta sen pariin ei oikeastaan edes ole mikään hirmuinen kiire. Ihan hauska ja sympaattinen elokuva.

[Exterminator]

Tuo Hills Have Eyes kiinnostelisi paljonkin ja Liskon katsoma Glynis Barberin pätkä, en tätä varmaan missään elokuvassa ole nähnyt. Atlantic Citykin varmasti lähtisi ihan kivasti. Ja BIkini Frankenstein haluttaisi nähdä, mutta vittu, mitä hintoja reiskasta pyydetään


Wonder
https://www.imdb.com/title/tt2543472
Auggieta (Jacob Tremblay) on kotiopetettu neljä ensimmäistä kouluvuotta, mutta nyt olisi aika aloittaa vitosluokka ihan koulunpenkillä muiden tapaan. Auggielle se vain ei ole yhtä helppoa kuin muille siitä huolimatta, että on erityisen älykäs miehenalku. Jannulle jaettiin paskat kortit ja leikkauksia lärviin on jouduttu tekemään niin monta, että näky ei ole kaunis. Vähän kuin joku Elefanttimies lapsena, voisi sanoa. Selvää on, että kaikki ei suju täydellisesti friikin näköisen oppilaan astellessa luokkaan. Henkilökohtaisen kiusaajan (Bryce Gheisar) Auggie saa hankittua, mutta mukavasta Jackistä (Noah Jupe) löytyy ihan kaverikin - ainakin vähäksi aikaa. Pelkästään Elefanttipojan edesottamuuksiin ei kuitenkaan keskitytä, vaan muidenkin hahmojen elämää käydään läpi. Isosisko (Izabela Vidovic) on hyvä tyyppi, mutta kokee myös jääneensä vaille äidin (Robertsin Julle) huomiota, koska Auggie on niin erityistapaus. Tämä löytää omasta koulustaam jätkän, jonka ihonvärin voikin arvata, koska muuten olisi rasistista/syrjintää, ja tyypin ansiosta kiinnostuu samaan näytelmään osallistumisestakin. Äidin oli myös sysättävä omat haaveensa lastenkirjojen kuvittamisesta (tjsp.) sivuun samasta syystä. Isukki (Owen Wilson) on ihan täysipäinen karju ja neuvoo penskojaan aina tilanteen vaatiessa.

Stephen Chboskyn toiseksi uusin ohjaus pohjautuu kirjaan ja oli hyvä kasvutarinan, draaman ja huumorinkin yhdistelmä. Ainakin hyvin lähelle oikeastikin roolihahmonsa ikäinen Tremblay tuli nähtyä aiemmin filmissä Room ja tuohan oli kova, joten varmasti oli tämän suorituskin, vaikka en pitkän ajan jälkeen muistakaan niin tarkkaan. Oli vakuuttava ja osasi liikuttaa, mistä ei toki yksinään kaikkea kunniaa ansaitse, mutta kuitenkin. Vidovic oli tosi jees ja tämän vittumaiseksi muuttunutta kaveria esittänyt Danielle Rose Russell myöskin, ja nätti gimma tämäkin. Wilsonistahan on tullut tykättyä vähän joka jutussa, niin myös tässä, ja Jullestahan voin sanoa täysin samaa.

Hauska yksityiskohta oli Chewbaccan vilahtelu Wonderissa muutamaan kertaan, sillä Auggie kovana Tähtien sota-fanina tapasi kuvitella ikävien ihmisten tilalle jotain mukavampaa. Ei ollut se meidän poika kuitenkaan Chewiena, vaan joku epävirallinen pitkä tyyppi.

Tärkeitä asioita käsitellään ja eiköhän täälläkin jokaisella jonkinlaisia kokemuksia (koulu)kiusaamisesta ole. Jo kauan ennen tämän näkemistä tullut itsekin mietittyä mm. yläasteen Eijaa, tuota kieltämättä vähemmän viehättävää gimmaa, joka kyllä sai negatiivista huomiota osakseen. Aivan vajaata meininkiä ja kun olisi ollut kypsempi ja tajunnut puuttua asiaan, mutta kun ei ollut.

Joulukin filmissä tuli yhdessä vaiheessa, sitä ei vain sen kummemmin vietetty, joten pistetään höpinät tähän ketjuun.

[aTomiK]

Atlantic City on kyllä hyvä leffa ja Wonderin voisi katsoa, tulee se Mask (1985) mieleen tuosta toki.

[Exterminator]

Hmm, Maskista en ole kuullutkaan


Sameblod (Saamelaisveri)
https://www.imdb.com/title/tt5287168
Nyt jo vanhaksi mummoksi ehtinyt saamelainen Elle Marja (Maj-Doris Rimpi) muistelee tässä elämäänsä teinityttönä. Sisäoppilaitoksessa oli kova kuri ja rikkeet tiesivät kivuliasta piiskaa. Oli myös tilaisuus, jossa koko tyttöjengi yksi kerrallaan käskettiin riisuuntumaan, koska parin sedän tarvitsi ottaa kuva. Saamelaisia ilkkuvien jätkien kurkistelu ikkunasta ei helpottanut tätä sessiota yhtään. Gimma halusi toiseen kouluun Uppsalaan, mutta vittumainen opettaja ei suostunut tarvittavaa aanelosta raapustamaan. Saamelaisiin kohdistuviin pilkkakirveitä lensi tiheään ja tanssiaisiin lähtiessään Elle esiintyikin kuin ei olisi sitä kansaa. Kiva jannu sieltä löytyikin, jonka perheen luota gimma myöhemmin lähti kyselemään majoitusta jätettyään sisäoppilaitoksen...

Olihan tämä Amanda Kernellin ensimmäinen pitkä ohjaus ja käsikirjoitus ehdottomasti toimiva tarina itsenäistymisestä, vallankäytöstä, syrjinnästä ja tarpeesta tulla hyväksytyksi, sekä sitä romanssiakin nähtiin. Luonnon kauneutta on kuvattu ja Ellen perheen ollessa poronkasvattajia, olihan tuollaista vähän eksoottisempaa ammattia hauska nähdä. Saamea ei myöskään aivan joka rainassa kuule, tästä tietenkin löytyy. Kaikki filmissä nähdyt saamelaiset ovatkin niitä myös oikeasti, tuolla kerrotaan, aitoudesta pisteet siis.

Rimpi on kivannäköinen näyttelijätär ja sataprosenttisen vakuuttava, eli erittäin hyvä valinta. Hahmonsa ikää vanhempi oli ja näyttäisi olleen jo ainakin täysi-ikäinen, joten pientä harmitusta tuli siitä, että hahmonsa ollessa ilkosillaan mitään ei näytetty.

Hyvin tehty draama ja oli neljää tähteä nappaillut, suht lähelle tuota joudun antamaan minäkin.