Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Keskustelua elokuvista ja niihin liittyvistä ilmiöistä.
Post Reply
User avatar
aTomiK
Posts: 1723
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:35 pm

Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by aTomiK »

Tämä osasto on aina kiehtovaa nähtävää joten pakko perustaa ketju näille myös uuteen lootaan.

Image
Let me tell you something. If shit was worth something, poor people would be born with no asshole.

User avatar
aTomiK
Posts: 1723
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:35 pm

Re: Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by aTomiK »

Image

The Horror Party Beach (1964) :star: :star: :star:
https://www.imdb.com/title/tt0058208/?ref_=nm_knf_t_1

Tuli tsekattua tämä Del Tenneyn halpis ja spektaakkelilla taisi olla filmistä arvostelu vanhassa lootassa.

No mutta tämähän oli hauska 60-luvun rantakauhistelu jossa eräiden heppujen veteen dumppaamat radioaktiiviset jätteet saavat aikaan hirveitä ja vedestä nousee hassun näköisiä sammakkopukumonstereita jotka janoavat ihmisten ja erityisesti bikinityttösten verta.

Elokuvan päähahmona temmeltää komistus Hank (John Lyon) joka ei alkuun saa kuriin maukasta tyttöystäväänsä Tinaa (Marilyn Clarke) joka flirttailee mm. motoristien kanssa mutta maksaa siitä kovaa hintaa sillä hänestä tulee monstereiden ensimmäinen uhri. Otukset tappavat lisää mimmejä ja peliin astuvat poliisit sekä tutkijatohtori Gavin (Allan Laurel). Tohtorin tytöllä Elainella on tunteita Hankia kohtaan ja tässä on hassua se, että typyä näyttelee Alice Lyon eli Hankin näyttelijän sisko. Onneksi hahmot ei sentään leffassa pussaile :virne:

Jees, hommalla on pituutta kivat 78 minsaa ja tarjolla on hiiviskelyä, muutamia tappokohtauksia, paljon rantahiekalla tanssimista ja mestoilla soittelevan bändin esittämiä biisejä eli tavallaan tämä voidaan lukea ajankohdan beach party filmeihin vaikka olikin mustavalkoinen sekä genreltään kauhua. Mukana on myös jonkin verran surkeaa huumoria mutta se voidaan tässä laittaa campin piikkiin toisin kuin nykyleffoissa.

Aikansa ihmeteltyään porukka sitten keksii miten hirviöt saadaan tapettua mutta vielä pitäisi hankkia kyseistä ainetta sekä löytää monstereiden piilopaikka. Lopussa sitten metsässä kipinöi ja säkenöi. Olkoonkin vaikka kuinka halvalla tehty leffa niin minä kyllä tämän parissa viihdyin ihan hyvin ja eipä ne kauhufilmien lainalaisuudet tästä paljoa muutamassa vuosikymmenessä enää muuttuneet.
Let me tell you something. If shit was worth something, poor people would be born with no asshole.

User avatar
speKtacle
Posts: 251
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:08 pm

Re: Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by speKtacle »

Hyvä että svengasi sielläkin. Se mun arvostelu löytyy itseasiassa viime syksyn 31 days of Horror 2022 ketjusta.

User avatar
aTomiK
Posts: 1723
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:35 pm

Re: Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by aTomiK »

Ai se oli siellä. Helvetin hyvä, että on tallessa :thumbup: Se Rue Morgue Magazinen kommentti "It's the micro-budget missing link between The Creature From the Black Lagoon and Humanoids From the Deep" on kyllä niin spot on!
Let me tell you something. If shit was worth something, poor people would be born with no asshole.

User avatar
aTomiK
Posts: 1723
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:35 pm

Re: Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by aTomiK »

Image

Rottien kosto (Food of the Gods 1976) :star: :star: :puoli:
https://www.imdb.com/title/tt0074540/

Rottien kosto uusinnassa ja tämähän on melko käppäinen mutta hauska Bert I. Gordon filmi mikä perustuu pätkään H. G. Wellsin The Food of the Gods and How It Came to Earth kirjasta.

Futaaja Morgan (Marjoe Gortner) ja kaveri lähtevät parin päivän lomalle saarelle ja eipä tiedä jäbät mitä siellä odottaa. Vanhan pariskunnan tiluksilla on nimittäin lähde mistä pulppuaa ns. jumalten ruokaa millä on hurjia vaikutuksia saaren eläinkantaan.

Heti alkuun Morganin kaverin kimppuun iskee helvetin iso ampiainen jonka pistos vastaa 250 normisurisijan piikkiä joten ei ole ihme, että äijältä lähtee henki. Morgan hakee apua vain törmätäkseen jättiläiskukkoon ja pian on sekalainen seurakunta saarella olevia ihmisiä loukussa vanhusten talossa, kun lauma jättirottia alkaa ahdistelemaan.

Gordon on suurentanut otukset erilaisin keinoin joista jotkut toimii ja jotkut ei. Myös pienoismalleja on käytetty ja olihan siellä myös ommeltu ihan rottapukujakin. Enimmäkseen ruudulla kuitenkin kuljeksiin ihan normaalin kokoisia elukoita jotka on yhdistelty muihin kuviin. Morgan ja muut alkavat sitten ammuskelemaan rottia ja näytti aivan siltä kuin niitä oltaisiin tapettu oikeasti vaikka IMDb väittääkin, että eläimiin ammuttiin tekoverta. Sen verran komeassa kaaressa rotat kuitenkin osuman saatuaan lentelee, että hieman epäilen tuota väitettä.

Gortner menettelee b-leffan päätähtenä ja castiin kuuluu myös mm. bakterologia esittävä Pamela Franklin jonka yhtäkkinen rakasteluehdotus Morganille pisti huvittamaan, Ralph Mekeer vittumaisena bisnesmiehenä, Belinda Balaski sekä Ida Lupino toiseksi viimeisessä leffassaan.

Oikeassa mielentilassa filmi viihdyttää sen 80 minuuttia mutta ei tämä mikään roskaklassikko kyllä ole. Pahoin pelkään, että vuonna 1989 tehty epävirallinen jatko-osa on vielä heikompi mutta toivotaan, että menee sitten kunnon hölmöilyksi. Se siis katseluun jossain välissä.
Let me tell you something. If shit was worth something, poor people would be born with no asshole.

User avatar
aTomiK
Posts: 1723
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:35 pm

Re: Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by aTomiK »

Image

Food of the Gods II aka Gnaw: Food of the Gods II 1989)
:star: :star: :puoli:
https://www.imdb.com/title/tt0097371/

Sitten Food of the Gods jatko-osa jolla nyt ei ole sen kummemmin yhteyttä originaaliin. Ohjauksesta vastasi Damian Lee.

Tarina sijoittuu erään yliopiston kampuksen ympärille missä professori Delhurst (Colin Fox) testaa kokeitaan eläimillä ja saa siitä shittiä aktivistiopiskelijoilta, kun professori Hamilton (Paul Caufos) sen sijaan testailee kasveilla. Hamilton saa soiton eräältä kollegaltaan, että tämän kokeilut on menneet pieleen ja lopputuloksena pieni poika on kasvanut jättimäiseksi minkä lisäksi tämä on erittäin pahansisuinen. Hamilton alkaa sitten kehittelemään vastalääkettä mistä seuraa vain harmia ja pian on jättiläisrotat tappamassa kampuksen väkeä.

Food of the Gods kakkonen on helvetin viihdyttävä kökköhalpis jos nyt hyväksyy sen, että ainahan tällaisissa leffoissa sitä erilaisilla käytävillä haahuiluakin riittää. Leffan maailmassa labratyypeillä tuntuu olevan oikeudet tehdä melkinpä mitä vaan vaikka toki tässä on myös tuota eläimillä testaamisen kritiikkiäkin mukana.

Se alun jättitenava on hauska tyyppi jota olisi ollut mukava seurata pidempäänkin mutta se oli tarinalle vain lähtölaukaus ja muu aika keskitytään jättirottiin ja tappokohtauksiin. Efektien taso ei päätä huimaa mutta ruumiita tulee paljon ja verta sekä muuta visvaa näkyy ruudulla kiitettävästi. Hassunhauskoja kohtauksia riittää ja monien hahmojen kömpelyys on huvittavaa seurattavaa. Koirien ystäviä voi pyörryttää heti alun hetki jossa yksi kuollut testikoira nakataan vain tylysti roskiin ja toinen makaa pyödällä maha auki.

Elokuvan ehdottomasti huikein pätkä on Hamiltonin uni jossa mies pistää itseensä kasvuhormonia ja alkaa panemaan opiskelija Mary Annea (Kimberly Dickson) kasvaen samalla jättikokoiseksi dikin ollessa naisen sisällä. Mimmin ensireaktio on hyvänolon tunne kunnes hän alkaa huutamaan kauhusta :virne: Dicksonin maukkaat tisulit hyvin esillä tuossa kohtauksessa.

Muita tiukkoja hetkiä oli mm. yhden opiskelijan juoksu perse paljaana josta on rotat kaikenlisäksi puraisseet palan irti, erään hahmon vastaaminen puhelimessa esitettyyn kysymykseen pelkästään nyökkäämällä ja Hamiltonin puhuminen tietokoneelle samalla, kun hän yrittää ratkaista jotain kaavaa. Aina, kun porukka löytää uusia ruumiita käväisee poliisi paikalla pyörähtämässä mutta yliopiston reksi on niin kova jätkä, ettei anna sulkea opinahjoa mokomien kuolleiden takia. Eikä etenkään siksi koska edessä on juhlat ja leffan loppunäytös tapahtuukin kampuksen uuden urheilukompleksin avajaisissa jossa rotat hyökkää kesken taitouinti esityksen ja ruumiita tulee liukuhihnalta.

Eihän tämä missään nimessä hyvä elokuva ollut mutta viihdytti kyllä kaikessa kökköydessään kivasti ja syntikkascorekin oli hetkittäin maukasta kuultavaa. Ohjaaja Leen taitotasosta kertonee se, että miehellä on ollut filmiä tehtäessä jopa kolme apulaisohjaajaa :ilo: Toki se nyt voi johtua muistakin asioista mutta haluan uskoa, että osaamista moniin asioihin ei vain ole ollut. B-kauhareiden ystävien kannattaa katsastaa tämä jos leffan jostain käsiinsä saa, omassa hyllyssä on spanski dvd.

Image
Let me tell you something. If shit was worth something, poor people would be born with no asshole.

User avatar
aTomiK
Posts: 1723
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:35 pm

Re: Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by aTomiK »

Image

Tarantula (1955) :star: :star: :star:
https://www.imdb.com/title/tt0048696/

Jack Arnoldin Tarantula sopii tähän ketjuun vaikka tarinan proffalla onkin alkuperäisenä aikomuksena tehdä hyvää.

Arizonan aavikon ympäröimässä Desert Rockin pikkukaupungissa alkaa tapahtua, kun löytyy pahasti mutatoitunut ruumis. Tohtori Hastings (John Agar) ja sheriffi Andrews (Nestor Paiva) alkavat tutkia keissiä ja jäljet johtavat professori Deemerin (Leo G. Carroll) labraan missä mies kehittelee ravinnetta mikä auttaisi tulevaisuuden liikakansoitukseen. Proffan apurit on kokeilleet ainetta myös itseensä jonka tuloksena on liikakasvua sekä lopulta kuolema. Proffa yrittää peitellä ongelmia ja erään kähinän seurauksena koekaniinina ollut tarantula sitten karkaa aiheuttaen kaaosta.

Ihan mukava 50-luvun sci-fi kauhari tämä vaikka melkoisen perinteisiä latuja jälleen suksitaankin. Efektit on olleet edellä aikaansa eli samalla tavoin aitoja eläimiä on istutettu kuvaan kuin ylläolevissa Food of the Gods filmeissä. Todella hyvin on saatu tarantulakin aavikolle tallustelemaan, ainoastaan parissa kohtauksessa illuusio hieman särkyy. Ravinnetta nauttineet ihmiset näyttävät aivan elefanttimieheltä ja tämäkin siis jo 50-luvulla.

Cast touhuilee kelpo tahtiin ja tokihan näissä filmeissä pitää myös naiskauneutta olla mihin tarkoitukseen proffa Deemerin apulaiseksi saapuu maukkaan Mara Cordayn esittämä Stephanie. Leffajulisteen mukaan nainen joutuisi myös hämiksen hampaisiin mutta tuollaista kohtausta elokuvasta ei löydy.

Tarantulassa nähdään myös Clint Eastwoodin varhainen esiintyminen mutta rooli hävittäjälentäjänä on lähinnä blink and miss osastoa. Clinttihän oli kreditoimattomassa roolissa myös Jack Arnoldin samana vuonna valmistuneessa Mustan laguuni hirviö jatko-osassa Revenge of the Creature. En sitten tiedä oliko Clintillä kuvausten aikana jotain sutinaa Cordayn kanssa sillä Eastwood antoi naiselle pikkuroolit neljään myöhempään elokuvaansa. On se sen verran kettu, että varmasti oli :virne:

Hauskasti proffa ennustaa leffassa, että maailman väkiluku on vuonna 2000 3,6 miljardia mutta sehän oli melkein tuplasti sen. Ihan kelpo leffa tämä ja pituuskin sopiva 76 minuuttia. Tarantula kävi varmasti myös hyvänä harjoituksena Arnoldin pari vuotta myöhemmin valmistuneelle mestariteokselle The Incredible Shrinking Man.

Hottis Mara Corday
Image
Let me tell you something. If shit was worth something, poor people would be born with no asshole.

User avatar
speKtacle
Posts: 251
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:08 pm

Re: Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by speKtacle »

Image

The Beach House (2019) :star: :star: :puoli:
https://www.imdb.com/title/tt10843306/? ... %2520house

Kahden opiskelijan romanttinen pakomatka merenrantahuvilalle muuttuu selviytymistaisteluksi, kun odottamattomat vieraat ja rannan ympäristö osoittavat mystisen infektion merkkejä.

Ihan jees moderni mikrobudjetin ekohorrori joka poimii vaikutteensa elokuvista Invasion of the Body Snathers, Shivers, The Mist ja Colour Out of Space. Ensimmäinen puolisko on slow burn hahmorakentelua ja toisella lohkolla sitten jännitys tiivistyy. Muutamat varsin nasevat body horror kohtaukset lasketaan leffalle eduksi. Filmille kuvattuna elokuva näyttäisi varmasti paljon paremmalta, nyt digikuvaus tekee kaikesta varsin komeastakin vistasta "halvan" näköistä. Näyttelijät ovat ihan ok. Kaikkeen ratkaisun antavan narratiivin ystävien kannattaa jättää The Beach House väliin. Meri vaan päättää kostaa ihmismulkuille.

User avatar
aTomiK
Posts: 1723
Joined: Mon Sep 26, 2022 12:35 pm

Re: Nature strikes back -filmit - ihmisten synnit kostetaan

Post by aTomiK »

Tina DeMona wrote:
Wed Oct 11, 2023 5:58 pm

No, itsekin jatkoin varsinaisella laadulla. 11 / 31: Deep Blue Sea (1999)
https://www.imdb.com/title/tt0149261/reference/

Image

Jos Exä painiskeli oman katselmuksensa mukaanottamisen kanssa, niin tein itsekin - ihan puhdasta toimintamöykkäähän tämä on. Vaan yleensä nämä luonto kostaa- ja etenkin hirviöleffat on halloween-aikaan kelpuuteltu joten päätin nyt tällä mennä. Niin pitkään on tehnyt (jostakin syystä) tämäkin mieli uusia.

Ja mahtaapa kyllä olla Roland Emmerichein leffa minkä Suomen Iso Poika Renny Harlin on koskaan väsäillyt. Ihan tauottoman typerä tuotos mutta juurikin sillä parhaalla, aivot narilaan -tavalla. Muistin toki että elokuvan CGI-kuvat olivat jo omana aikanaan melkoisen hienoja mutta enpä muistanut että noitakin on niin pirun paljon... Tämä sitten tietysti luo melkoisen kontrastin muun touhun selkeälle kalliudelle; samoin kuin käsikirjoituksellinen höpsöily armottomalle Hollywoodin laskelmoinnille.

Joo eli alzheimerin parannukseksi on geenimanipuloitu haikaloille isommat aivot. Näitä sitten puljuutellaan jossain meren päällä olevassa metallihäkkyrässä jonne firman pääkiho Samuel L. Jackson tulee vastuussa olevan, samettisen seksikkäällä aksentilla varustetun tutkijanaikkosen touhuja arvioitsemaan. Kaikkien suunnattomaksi yllätysjärkytykseksi iskee myrsky ja laitos menee pipariksi haiden vapautuessa samalla saalispuuhiin.

Leffassa riittää hahmoja ja mikä kivointa, näitä ei todellakaan säästellä vaan tyyppejä kuolee jatkuvasti. Usein superkäppäisillä efekteillä varustettuna, kuten siinä elokuvan varmaan omana aikanaan yllättävimmässä turmassa. Jacksonin lisäksi leffassa slummailee muun muassa Stellan Skarsgård; liekkö sitten jotain omaa "Richard Attenborough Jurassic Parkissa" -menestystä tavoitellen. Thomas Jane on perinteinen, tylsä sankari ja ehkä, öhöm, elämyksellisin taas jonkun räppärin portreeroima, uskonnollinen kokkihahmo jonka käänteet ja touhut ovat jokseenkin mieltä laajentavia halki elokuvan.

Niin, ja tämä täyskyyrä sitten vielä jää lähes ainoana henkiin tuotoksen koettelemuksista? Kuulemma tämä oli vielä jotain testiyleisön vaatimuksia koska alkuperäisessä versiossa homma meni toisin. Tämä kyllä vahvistaa kuvaani siitä, että testiyleisöt koostuvat 99%:sesti täysistä idiooteista. No, hyvä tietysti jos muutosten jälkeen kelpasi!

Mitenkäs se julisteessakin mainittu haiden superälykkyys muuten leffassa näkyy? No ei mitenkään kun ihan samalla tavallahan nuo tuntuvat käyttäytyvän kuin tavallisetkin, mitä nyt joskus jotenkin houkuttelevat jonkun johonkin ansaan tai muuta sellaista. Ja tuohan nyt on ihan normaalia eläinmörköleffan touhua muutenkin. Kaiken muun överiyden meressä tätä juttua olisi ehkä voinut myös vetää hitusen överimmäksi: hai joka vaikka oppii käyttämään tietokonetta tai jotain sellaista ei olisi ollut ollenkaan leffan muuhun sävyyn sopimatonta. Tai sitten käsikirjoittajien olisi pitänyt geenimanipuloida ensin itselleen isommat aivot.

Mistä puhuen, enemmän minä tästä pidin kuin Jawsista. Ihan oikeasti. En ehkä sillä tavalla kuin oli tarkoitus, ainakaan koko aikaa, mutta tämä piti mielenkiintoni paljon paremmin mukanaan. Ja tässä tapahtui asioita, muitakin kuin pari säikäytystä ja se yksi hyvä John Miliuksen kirjoittama kohtaus. Että ehkä minä itse niitä isompia aivoja lopulta tarvitsenkin. Ehkä me kaikki tarvitsemme. Tai sitten vaan sen alzhaimerin, suosiolla.

Myös Rennyn kommenttiraidat ovat yleensä olleet kiinnostavia joten pitäähän tuokin vielä katsoa.
Nyt on Rennyn Deep Blue Sea (1999) uusittu ja mietein The Long Kiss Goodnight leffaa katsoessa, että oliko se viimeinen hyvä Harlin leffa, no ei ollut sillä DBS saa helposti :star: :star: :star: :puoli:

Tässähän on todella maukkaasti yhdistelty toimintaa, kauhua sekä katastrofia eli paljon on mukana esimerkiksi Alienia mutta myös The Poseidon Adventurea, kun kovia kokeneella Aquatica asemalla yritetään nousta merenpinnalle. Hahmot sekä mestat esitellään alkuun kiinnostavasti ja kyllä minä ainakin voin katsoa loputtomasti tämän tyylin filmejä jos pohjatyöt tehdään näin hyvin.

Budjetissa on löytynyt ja filmi on ilahduttavan väkivaltainen eli veressä tai ihmistenkappaleissa ei ole säästelty. Praktihait on siistejä ja joo, onhan ne cgi versiot melko höttöisiä mutta jotenkin se ei tässä niin haittaa, kun leffa saa pidettyä muuten katsojan sen verran hyvin otteessaan.

Cast on rakenneltu hyvin, Thomas Janen Carter Blake on minusta kova äijä ja taas pitää kehua Samuel L. Jacksonia. Mies esittää rahoittaja Russell Franklinia ihan tavalliseen tapaan ja juuri, kun Jackson on aloittamassa sen normaalin paasaamisen niin heppu syödään. Vitun nerokasta! Ja jos riisui Ripley Alienissa niin yksi DBS:n ehdottomia kohokohtia on Saffron Burrowsin alusvaatehetki, uijui mitkä kuvakulmatkin vielä valittu :virne:

Tervor Rabinin scoressa on hyvää jännitysmusaa sekä lisäksi myös makeita teemoja ja tykkäsin myös leffassakin mukiinmenevästi esiintyneen LL Cool J:n lopputekstiräpätyksestä.

Leffa tuotti mukavasti ja hetken aikaa Renny oli taas the Man kunnes tuli Driven :virne: Ja siis loppuhan tässä filmissä oli just hyvä eli perseilijä syötiin ja hyvät tyypit jäi vitsailemaan :cheers:

Saffronin moneyshot

Image
Let me tell you something. If shit was worth something, poor people would be born with no asshole.

Post Reply